en ole mennyt suihkuun kuuntelen koneen huminaa olla ja elellä kaikki on uutta ja ihmeellistä aikaa kaikkineen kaikki on aikaa olla totisena tässä kirjoittelen sinulle vaikka en tiedä sinusta yhtään mitään olen aloittanut jakamisen laajennan piirejäni tätä toimintaa aktiivisuutta suuntaa elämässä ei väkinäisyyttä kukin tahollaan kukin omissa puuhissaan elämän eheyttä koneen huminaa mitä sinä kirjoitat tästä kaikesta olla olemassa nostan tuoliani lähemmäksi pöytää onko tuolini liian matalalla
miten tämän korkeutta säädetään vai vaihdanko toisen tuolin niin että on helppo kirjoittaa ei tämä kirjoittaminen mitenkään pakollista ole elämän suuntaa kaikkineen kukin hetki omalla paikallaan tilaa toimia elämä koneen huminaa itseilmaisua suuntaa vapautta huolettomuutta etenen siinä missä etenen kaikki ja minä kirjoitan lauseeni loppuun paitsi ettei kirjoittamisella ole loppua ihmiset keskenään kaupunki-erakko hymyilee lempeästi sinulle me katoamme aamun pimeyteen pakkasta liukkaat kadut
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti